Alkoholihaitat nopeaan kasvuun uuden alkoholilain myötä

Alkoholi­haitat nopeaan kasvuun uuden alkoholi­lain myötä

Kaavailtu lakimuutos on tuomassa mm. vahvat oluet, siiderit ja ns. limuviinat ruokakauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin. THL:n maltillisen arvion mukaan alkoholihaitat kasvavat noin 400 miljoonalla eurolla.

Saatavuus kasvaa

Mainittujen vahvempien juomien myyntipisteiden määrä 15-kertaistuu ja niiden myyntiosuus kasvaa voimakkaasti.

Pienpanimoi­den merkitys vähäinen

Pienpanimoiden toiminnan helpotus on sinänsä myönteinen muutos. Kokonaisuuden kannalta merkitys on kuitenkin pieni. Pienpanimot tuottavat vain muutaman prosentin suomalaisten alkoholijuomista. Käytännössä lakimuutokset antavat suurille panimoille paremman kilpailuedun suhteessa pieniin.

Kulutus siirtyy vahvempiin

Mainittujen vahvempien juomien myynnin edistäminen lisääntyy ja hinnat laskevat. Moni mm. vaihtaa kolmosoluesta halpenevaan neloseen.

Verotulot eivät kasva

Uudistus ei lisää verokertymää. Tuotteita ei osteta määrällisesti enempää, mutta kulutus siirtyy vahvempiin juomiin niiden hinnan laskiessa ja saatavuuden lisääntyessä.

Työllisyys – ei vaikutusta

Uusien tuotteiden takia kauppojen ei tarvitse palkata lisää henkilökuntaa. Haja-asutusalueiden Alkoja suljetaan kannattamattomina. Kasvavista alkoholihaitoista koituu lisätaakkaa jo valmiiksi ylikuormitetulle sote-sektorille.

Alkoholi­haitat kasvuun

Suurempi saatavuus lisää tutkitusti juomista ja haittoja. Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa THL:n maltillisen arvion mukaan noin 6%.

Taloudelliset haitat nopeasti nousuun

Vuosittaiset alkoholihaittakustannukset kasvavat noin 400 miljoonalla eurolla.

Kansan­terveys kärsii

Lisääntyvästä juomisesta aiheutuu vähintään 1500 sairaanhoitojaksoa ja 145 kuolemaa enemmän vuosittain.

Työn tuotta­vuus heik­kenee

Alkoholin kulutuksen lisääntyessä, keskimääräinen työn tuottavuus laskee ja mm. sairaspoissaolot lisääntyvät.

Nuoriin vetoavat juomat

Lakiuudistus toisi ns. limuviinat ruokakauppoihin. Nämä valmiit drinkkisekoitukset ovat usein makeita ja kirkkaanvärisiä ja houkuttelevat erityisesti nuoria ja lapsia.

Yllämainitut lukuarvot ovat THL:n arviosta lakimuutoksen vaikutuksista.

Alkoholiala pelaa likaista peliä politiikassa

Alkoholiala pelaa
likaista peliä

”Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. … Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista.” -Vertti Kiukas

1) KIISTÄMINEN: Alkoholiala väittää toistuvasti kiistanalaiseksi tutkimustietoa, jolle on todellisuudessa vahva näyttö.

Loputon tutkimustieton kyseenalaistaminen on alkoholi-, ja tupakkateollisuuden lobbareiden yleinen tekniikka. Kun toistuvasti kyseenalaistetaan luotettava tutkimustieto, luodaan epävarmuutta ja horjutetaan päätöksentekoa. Aidon tutkimustiedon rinnalle esitetään usein myös omia, täysin tieteellisesti perustelemattomia väitteitä ja mielipiteitä. Tämä ”epävarmuuden tehtailu” luo valheellista mielikuvaa tieteellisen alkoholitutkimuksen kiistanalaisuudesta.

2) VÄÄRISTELY: Alkoholikaupan edunsaajat esittävät “tutkimustietona“ mielipidekyselyitä ja muita tieteellisesti täysin riittämättömiä aineistoja.

Useat esim. Panimoliiton ja Päivittäistavarakaupan tilaamat ”tutkimukset” eivät täytä riippumattoman tieteellisen tutkimuksen kriteereitä ja ovat siten harhaajohtavia. Niissä on esimerkiksi käytetty kyselytutkimuksia, jotka ovat täysin riittämätön keino arvioida lakimuutoksen vaikutuksia. Lukuisat riippumattomat tutkimukset Suomesta ja maailmalta osoittavat, että alkoholijuomien saatavuuden kasvu lisää alkoholin kokonaiskulutusta ja myös haittoja – silti alkoholialan “tutkimukset“ väittävät toisin.

3) HARHAUTUS: Huomio viedään kokonaisuuden kannalta epäolennaiseen: matkustajatuonti ja pienpanimot

Tuontialkoholin merkitys on koko maan alkoholin kulutuksen kannalta on kaikesta melusta huolimatta vähäinen. Silti Päivittäistavarakauppa hehkuttaa, että “Viron viinaralli” vähenee, jos Suomessa myydään edullisempia ja vahvempia juomia ruokakaupoissa. Sääntelyn vähentämisen kannattajat puhuvat mielellään myös käsityöläisolutharrastuksen tukemisesta, mutta valitettavasti alkoholilain uudistuksen todellisia hyötyjiä olisivat ulkomaalaisomisteiset panimojätit, kotimaisten pientuottajien jäädessä jalkoihin.

4) MIELIKUVAT: Tutkimustieto on kukkahattujen propagandaa ja alkoholihaittoja vähentävä politiikka on aina “holhousta“?

Alkoholipolitiittista keskustelua käydään paljon mielikuvilla ja tunnetasolla. Holhouksen vastustamisen retoriikka antaa mahdollisuuden sulkea silmät tieteelliseltä tutkimusnäytöltä, joka osoittaa alkoholipoliittisen sääntelyn olevan tarpeellinen keino alkoholihaittojen hillitsemiseksi. Se ei ole holhousta, vaan yhteiskunnallista välittämistä.