Alkoholihaitat ylittävät alkoholialan liikevaihdon

Alkoholi ja talous nyt

Suurin osa haitoista ns. kohtuukäyttäjille
Valtaosa Suomen alkoholihaitoista aiheutuu ns. kohtuukäyttäjien lisääntyneestä juomisesta. Haitattojen vähentäminen edellyttää siksi kokonaiskulutuksen hillitsemistä. Tutkitusti tehokkaimpia ja toimivimpia keinoja ovat alkoholin mainonnan ja saatavuuden rajoitukset sekä hinnan nosto verotuksella.

Alkoholikeskustelussa jylläävät myytit

9 alkoholi­politiikan myyttiä

Suomen alkoholipoliittisessa keskustelussa vilisevät myytit ja kaupunkilegendat. Tässä yleisimmät.

 

MYYTTI 1 – ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN HYÖDYT: ”Suomen talous hyötyy alkoholin saatavuuden lisäämisestä.”

FAKTAT: Kaavaillun alkoholilain uudistuksen taloudelliset haitat ovat monin verroin suuremmat verrattuna hyötyihin. Muun muassa panimoala ja päivittäistavarakaupat hyötyvät uusista tuotteista ja lisääntyneestä myynnistä, mutta yhteiskunnan tasolla alkoholihaittakustannukset kasvavat monin verroin hyötyjä enemmän. THL:n maltillisen arvion mukaan vuosittaiset haitat kasvavat noin 400 miljoonalla eurolla. Lue lisää täältä.

 

MYYTTI 2  – EUROOPPALAINEN JUOMINEN: “Oppimalla ‘eurooppalaisia juomatapoja’, alkoholihaitat vähenevät.”

FAKTAT: Juomatavalla ei itseasiassa ole suurta merkitystä. Kokonaiskulutus ratkaisee. Esimerkiksi Ranskassa juodaan Suomea useammin, mutta vähemmän kerralla. Alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaitat henkilöä kohden ovat kummassakin maassa lähes samalla tasolla. Suomalaiset ovat omaksuneet perinteisen humalahakuisen viikonloppujuomisen rinnalle ns. eurooppalaisen tavan nauttia viiniä viikolla, mikä on nostanut kokonaiskulutusta entisestään.

 

MYYTTI 3  – TALOUSHYÖDYT: “Yhteiskunta hyötyy alkoholista. Se luo työtä ja verotuloja.“

FAKTAT: Alkoholin aiheuttamat haitat ovat Suomessa suuremmat kuin kaikki alkoholin myynnin liikevaihto yhteensä.

 

MYYTTI 4  – LIIKAKÄYTTÖ: “Alkoholihaitat johtuvat vain liikakäytöstä.“

FAKTAT: Suurin osa Suomen alkoholihaitoista aiheutuu ns. kohtuukäyttäjien lisääntyneestä juomisesta. Haitoista kärsivät siis pääosin tavalliset ihmiset ja heidän perheensä.

 

MYYTTI 5  – VIRON VIINARALLI: “Viron viinarallia on hillittävä alkoholikaupan sääntelyä vähentämällä.“

FAKTAT: Matkustajatuonnin merkitystä liioitellaan ja panimoteollisuus tekeytyy tässä mielellään uhriksi edistääkseen muita alkoholipoliittisia päämääriään. Puhumalla viinarallista häivytetään se fakta, että Viron tuonnista suurin osa on itseasiassa suomalaista olutta. On muistettava, että ylivoimaisesti suurin osa Suomessa juodusta alkoholista ostetaan Suomesta, joten oleellisinta on hillitä kotimaan alkoholimyyntiä.

 

MYYTTI 6  – SÄÄNTELY HYÖDYTÖNTÄ: “Sääntelyä ei tarvita, sillä alkoholinkäyttö on jo vähentynyt Suomessa.“

FAKTAT: Hyvää kehitystä ei pidä tuhota lisäämällä saatavuutta. Pienen laskunkin jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on edelleen 90-luvun laman huippulukemissa.

 

MYYTTI 7  – VALISTUS: “Valistus on paras tapa vähentää alkoholihaittoja.“

FAKTAT: Valistus on tutkitusti tehoton tapa vaikuttaa juomiseen, ellei sen tukena käytetä muita keinoja, joilla vaikutetaan kokonaiskulutukseen.

 

MYYTTI 8  – PIENPANIMOT: “Kaavailtu alkoholilain uudistus tukee pienpanimoita.“

FAKTAT: Kotimaisten yrittäjien ja pienpanimoiden tukeminen on harhakuvitelma. Hallituksen esitys kasvattaisi etupäässä ulkomaalaisomistuksessa olevien panimojättien bulkki-A-oluiden myyntiä kotimaisten artesaanituotteiden jäädessä jalkoihin.

 

MYYTTI 9  – POLITIIKKA EI VAIKUTA: “Alkoholipolitiikalla ei voida vaikuttaa ihmisten alkoholin käyttöön.”

FAKTAT: Alkoholipolitiikalla on tutkitusti vahva vaikutus kulutukseen ja sen myötä haittojen määrään. Esim. juomien saatavuutta lisätessä kulutus poikkeuksetta nousee ja verotuksen nousu vastaavasti laskee kulutusta, vaikkakin paljon hitaammin. (Ks. kuva alla!)